Tag Archives: SEY

Koira tukee hyvinvointia

Tapahtui pari kesää sitten kongressin paluumatkalla Phoenixin lentokentällä Yhdysvalloissa. Lento oli ylibuukattu eikä minulla ollut paikkaa koneessa. En ollut ainoa. Meitä kiukkuisia matkustajia tungeksi palvelutiskillä muutamia kymmeniä.

Sitten kulman takaa ilmestyi suurikokoinen berninpaimenkoira isäntänsä kanssa. Määrätietoisesti hurtta alkoi raivata tietään ärtyneessä väkijoukossa. Kun koira sattui kohdalle, taputin ja paijasin rauhallista jättiläistä kuten moni muu. Stressi helpottui hetkeksi.

Eläimen yllä oli tukevat valjaat ja niissä selkeä merkki, joka osoitti, että koira oli töissä. Se oli varta vasten tuotu paikalle rauhoittamaan äkäisiä matkustajia. Lopulta paluulentokin järjestyi.

Meillä on kotoisat kaverikoirat, joiden pelkkä läsnäolo tuottaa hyvää mieltä. Tehtävään koulutetut hännänheiluttajat vierailevat muun muassa vanhainkodeissa, joissa niiden visiittejä odotetaan innolla. Asukkaiden päivän kohokohta voi olla lämpimän ja pörröisen eläimen pitäminen sylissä.

Ihmisen ja koiran kohtaaminen vaikuttaa positiivisesti myös parivaljakon nelijalkaiseen. Kun koira ja sen ihminen leikkivät keskenään, molempien onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy. Se on selkeä osoitus lajirajat ylittävästä yhteisestä ilon tunteesta.

Koirien omasta jaksamisesta on myös pidettävä huolta. Turun viheralueilla on tällä hetkellä seitsemäntoista koira-asukkaille tarkoitettua puistoa, joissa yleensä on omat tilat pieni- ja suurikokoisille vierailijoille.

Elämään koiran kanssa liittyy ajoittain tummia sävyjä. Kun eläin sairastuu, se voi tarvita eläinlääkärin palveluita. Kaupungilla on lakisääteisen velvoite tarjota alueellaan oleville koirille, kissoille ja muille pienikokoisille lemmikkieläimille kiireellistä eläinlääkärin apua.

Turku on ulkoistanut nämä palvelut yksityisille klinikoille. Ne ovat hyvin varusteltuja ja henkilökunta on ammattitaitoista, mutta ne myös perivät antamastaan hoidosta hinnastonsa mukaisen maksun.

Valtakunnallinen eläinsuojelujärjestö SEY Suomen eläinsuojelu teetti pari vuotta sitten kyselyn lemmikkien omistajille. Viidennes vastaajista arvioi, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia viedä lemmikkiään eläinlääkäriin. Tässä piilee vaara, etteivät eläimet saa tarvitsemaansa hoitoa.

Aika ajoin minulta kysytään, miksi eläinlääkärit ovat niin kalliita? Yhtenä syynä on, ettei eläimillä ole Kelan kaltaista järjestelmää, joka vastaisi ainakin osasta kustannuksia. Sen lisäksi eläinlääkäripalvelut kuuluvat yleiseen arvonlisäverokantaan, joka on 24%. Näin ollen lähes neljäsosa eläinlääkärikäynnin hinnasta muodostuu arvonlisäverosta.

Koira tukee monipuolisesti ihmisen hyvinvointia, mutta jos se itse sairastuu, vastuussa oleva henkilö voi joutua vaikean kysymyksen ääreen. Onko varaa hoitaa vai pitääkö lopettaa?

Kaupungin kannattaisi huomioida myös eläinasukkaansa ja etsiä tapoja, joilla koirat, kissat ja muut pienikokoiset lemmikkieläimet voisivat saada kiireellistä eläinlääkärin apua hinnoilla, jotka niiden omistajilla on mahdollisuus maksaa.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Sote uhkaa koirien ja kissojen hoitoa

    SOTE tulee. Ympäristöterveydenhuolto on mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden isossa myllerryksessä. Koska sairaiden eläinten hoito on osa ympäristöterveydenhuoltoa, sote koskee myös eläimiä.

Stetoskooppi on eläinlääkärin perustyöväline.

    VALTIONHALLINNOSSA eläinten suojelu- ja tautiasiat kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Jo ministeriön nimestä ilmenee, että sen pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu maatalouden eläimiin, sikoihin, lehmiin, siipikarjaan.

    LAINSÄÄDÄNTÖ luonnollisesti heijastaa samaa marssijärjestystä. Kuntien edellytetään järjestävän ympärivuorokautisia hoitopalveluita tuotantoeläimille. Seuraeläimille riittää, kun tarjotaan perusjuttuja kuten rokotuksia ja sterilisaatioita. Jos koira tai kissa tarvitsee vaativampia toimenpiteitä, se on vietävä yksityisen eläinlääkärin vastaanotolle.

    TÄHÄN sote iskee. Suunnitteluvaiheessa on voimakkaasti noussut esiin vaihtoehto, jossa lemmikkieläimet pudotettaisiin kokonaan pois kunnallisten palveluiden piiristä. Silloin ainoa tapa saada hoitoa koiralle tai kissalle olisi yksityisen eläinlääkärin vastaanotto.

Eläinlääkäri tutkii stetoskoopilla kissaa sen kotona.

    VIIME vuosina lukuisat yksityiset eläinlääkäriasemat ovat ketjuuntuneet. Se on nostanut palveluiden hintoja, mutta toivottavasti myös parantanut vastaanottojen varustelua. Sen myötä erityisen vaativia toimenpiteitä, esimerkiksi koirien lonkkaproteesien asennuksia, kyetään tekemään entistä useammilla paikkakunnilla.

    ELÄINLÄÄKÄRIASEMAT sijaitsevat pääsääntöisesti asutuskeskuksissa tai niiden lähiympäristössä. Jo nyt ollaan tilanteessa, jossa syrjäisemmillä seuduilla lähin yksityisvastaanotto voi sijaita parin sadan kilometrin päässä. Jos käärme puree lemmikkiä, se on vietävä usean tunnin ajomatkan päähän saamaan ensiapua.

Rokotukset ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

    ETÄISYYS ei ole ainoa ongelma. SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n tekemän kyselyn mukaan noin neljäsosalla eläinten omistajista oli taloudellisia esteitä eläinlääkärin avun hakemiseen. Eläinklinikat eivät välttämättä hyväksy osamaksua eivätkä anna luottoa.

    SAIRAIDEN eläinten hoito on jotenkin taattava sivistysvaltiossa. Eläinlääkäreiden pro bono -vapaaehtoistyö voisi tarjota lievitystä sairastuneiden kärsimyksiin. Hyväntekeväisyyteen perustuva eläinten sairaanhoito ei ole tavoiteltavaa, mutta se voisi olla parempi kuin ei mitään.

    ELÄINLÄÄKÄRIKUNNAN ansioiden menetys ei välttämättä olisi niin suuri kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Vastikkeeton hoito lisää positiivista julkisuutta ja osoittaa, että ammattikunta oikeasti välittää eläinten hyvinvoinnista. Ei ole mahdotonta, että se toisi vastaanotolle kokonaan uusia maksavia asiakkaita.  Kannattaisi kokeilla.

Maataloustuottajilta outo viesti

    Suomessa ei ole eläinsuojeluasiamiestä. Vuoden vaihteessa virka lakkasi olemasta, kun sen rahoitus maatalous- ja ympäristöministerin päätöksellä lopetettiin. Vajaan kahden ja puolen vuoden aikana asiamies kävi tarmokkaasti käsiksi vaativaan työhönsä. Hän toi esiin eläinten kohtelun epäkohtia, esimerkiksi liikkumisen rajoittamisen joko kiinni kytkemällä tai sulkemalla niin pieneen häkkiin, että se esti jopa kääntymisen.

    Eläinten ystäville lopettamispäätös merkitsi paluuta vuosituhannen alkupuolen tilanteeseen. Kun eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka muutama vuosi sitten perustettiin, sitä oli edeltänyt kansalaisjärjestöjen pitkäaikainen julkinen kampanjointi ja vaikuttaminen päättäjiin. Vuosikymmen sitten muotoilin SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n jäsenlehteen kirjoituksen, jossa toin esiin meidän eläinaktiivien mielipiteen: eläinsuojeluasiamies on saatava. Aviisin tultua painotalosta hetken nolotti, että kaikkea tuli haihateltua.

    Tuon tapahtuman jälkeen eläinten asema yhteiskunnassa on selvästi muuttunut. Tieteellinen tutkimus on valottanut eläinten ominaisuuksia entistä syvemmin. Joitakin lienee yllättänyt, että erot ihmisten ja kotieläinten välillä eivät ole niin suuria kuin aikaisemmin luultiin. Tämän tosiasian jälkeen yhteiskunnan on pakko määritellä uudelleen, mikä on eläin, miten hyvin tai huonosti voimme kohdella vastuullamme olevia tuntoisia olentoja.

    Valtioneuvosto on seurannut aikaansa ja nimittänyt neuvottelukunnat edistämään tuotanto-, seura- ja koe-eläinten asemaa ja hyvinvointia. Maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen sijoittuva tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii ministeriön apuna tuotantoeläimiä koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Eläinsuojeluasiamiehen virkaa koskevasta päätöksestä neuvottelukunta oli toista mieltä kuin ministeri. Sen vuoksi se julkaisi kannanoton, jossa puollettiin eläinsuojeluasiamiehen tai tätä vastaavan viranomaistehtävän jatkumista.

    Neuvottelukunta piti tarpeellisena, että Suomessa on jatkossakin riippumaton viranomainen, joka ajaa vain eläinten asiaa. Sellainen virkamies edistäisi eläinten hyvinvointia tuomalla esiin viimeisintä tutkimustietoa, valistamalla kansalaisia sekä herättämällä asiallista keskustelua. Asiamiehen tulisi myös saattaa esiin eri eläintenpitomuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä kiinnittää huomiota muihin toimialan mahdollisiin kehittämiskohteisiin.

Julkilausuman sisältö ei ollut yksimielinen. Kaksi maataloustuotantoa edustavaa neuvottelukunnan jäsentä ilmoitti samassa tiedotteessa, että he eivät yhdy neuvottelukunnan kannanottoon miltään osin.

    Luit oikein. Maataloustuottajat eivät pidä tarpeellisena, että Suomessa käydään puolueetonta keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Maataloustuottajat – tai ainakaan heidän edustajansa – eivät halua välittää kansalaisille uutta puolueetonta eläintietoa. He eivät halua asiallista pohdintaa eläinten pitotapojen hyvistä ja huonoista puolista eivätkä eläintuotannon kehitystarpeista.

    En osaa arvioida, onko eriävä mielipide jonkinlainen ajatusumpisolmu, joka jämähti, kun kokouksessa vähemmistöön jääneet halusivat esittää vastakkaisen näkökantansa. Mielipaha on estänyt näkemästä, millaisen signaalin he ovat yhteiskuntaan singonneet. Ikävämpi vaihtoehto on, että eriävä mielipide on esiin lipsahtanut totuus, maataloustuottajat eivät halua kansalaisten olevan perillä menetelmistä, joilla eläinperäiset elintarvikkeet ja muut hyödykkeet tulevat kauppaan.

    Mitähän tuottajajärjestöjen PR-osastoilla mahdetaan miettiä julkilausumasta, jossa sen edusmiehet ja -naiset vastustavat vuoropuhelua eläinten hyvinvoinnista. Onko se sellainen viesti, joka halutaan kansalaisille jakaa? Oikeutta eläimille -yhdistyksen videokamerat taitavat surista jatkossakin.

Tätä logoa ei enää tarvita. Eläinsuojeluasiamiehen virka loppui, koska ministeri niin päätti.

Tätä logoa ei enää tarvita. Eläinsuojeluasiamiehen virka loppui, koska ministeri niin päätti.