Tag Archives: vihreä

Vihreä yrittäjyys on hyvä asia

Yli puolet meistä suomalaisista asuu kaupungeissa. Korona-ajan maallepako on hetkeksi hidastanut kaupungistumista, mutta muuttoliikkeen valtavirran suunta on pysynyt samana.

Turku on yksi niistä kolmesta kaupungista, joka vetävät väkeä puoleensa. Kaksi muuta ovat Helsinki ja Tampere. Kun Suomessa jo asuvat muuttavat maan sisällä tai muualta tullaan tänne, tulijoista kilpaillaan näiden kaupunkiseutujen kesken.

Elinvoimaiset paikkakunnat houkuttelevat myös yrityksiä, jotka tuovat mukanaan työpaikkoja, työntekijöitä ja verorahoja. Sen vuoksi kuntien kannattaa tukea yrityksiä. Vaalien alla Suomen Yrittäjät teki yrittäjille kyselyn, mitä se voisi olla.

Ehkä yllättäen kävi ilmi, että paras tapa tukea yrittäjiä on pitää huolta kunnan vetovoiman vahvistumisesta. Siinä asiassa kuntien ja yritysten etu on yhteinen. Varsinkin kaupan ja palvelualojen firmat pitivät sitä tärkeänä, koska kunnan vetovoimaisuus vaikuttaa myös siihen, miten yritys kykenee houkuttelemaan asiakkaita ja työvoimaa.

Ripeä hankkeiden edistyminen kunnan hallintorattaissa on elinkeinoelämälle mieleen. Varsinkin hidas, pahimmassa tapauksessa vuosia kestävä kaavoitus aiheuttaa epävarmuutta, joka viivyttää investointipäätösten tekemistä.

Jos on tiedossa, että kunnan kaavoitusprosessi ja rakentamiseen tarvittavien lupapäätösten saaminen kestävät vuosia, yrittäjät menevät helposti naapuriin, jossa asiat hoituvat kuukausissa.

Turun maine nopeana kaavoittajana ei ole paras mahdollinen, joten tässä kaupungilla on parantamisen varaa. Toimeen pitää ryhtyä heti uuden valtuustokauden alettua.

Vihreä yrittäjyys perustuu kestävään talouteen. Se tarkoittaa, että talouspoliittisten päätösten avulla pidetään kunnan talous tasapainossa. Hankinnat ja investoinnit kohdennetaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankinnoissa suositaan lähialueen yrittäjiä.

Julkisten hankintojen kustannustehokkuutta on mahdollista parantaa yritysten välistä kilpailua lisäämällä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kuntien tekemissä kilpailutuksissa yli puolessa tarjouksia tuli korkeintaan kaksi. Yhden yrityksen lisääminen tarjouskilpailuun voisi tuoda jopa viiden prosentin säästön. Reilu kilpailu on myös yrittäjien mieleen.

Elävät kaupunkikeskustat ry valitsi Turun vuoden 2021 kaupunkikeskustaksi. Valintaa perusteltiin seuraavasti: ”Turku vahvisti keskustansa vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Keskusta, joka rakentuu kauppatorin ympärille, on Turun sydän ja myös kaupan keskus.”

Vihreässä Turussa kestävä ja tasapainoinen talous palvelee asukkaita, yrityksiä ja ympäristöä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Miksi paratiisi on vihreä?

Kiertelen vanhassa vehreässä puutarhassa, jonka kaariportti on puoliksi villiviinin tukkima. Ikääntyneiden omenapuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Puutarhavierailusta on vuosia, mutta edelleen muistan, miten paikka tuntui oikealta paratiisilta.napuiden katveessa perennat kirjovat komean taustan yksivuotisille istukkaille. Sammaleen täplittämä kivetty polku hiipii ujona kukkapenkkien lomitse. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle, mutta kaikki on rehevää ja vehreää.

Myös se alkuperäinen Paratiisi eli Eedenin puutarha kuvataan Raamatun kertomuksissa suureksi puutarhaksi, johon Jumala istutti kauniita puita, jotka tuottivat syötäviä hedelmiä. Ei niin kaukana omasta kokemuksestani.

Vihreä ympäristö nostaa asunnon arvoa

Asuntokaupoilla kulkeva ostaja syynää tarkasti asunnon pohjapiirustuksen ja rakennuksen oleelliset kuntotiedot, mutta samalla hän kurkistaa, millaiset ovat näkymät ikkunoista. Vihreästä puistosta saa taatusti maksaa enemmän kuin naapuritalon seinästä.

Joillakin on kakkosasunto käytössä tai ainakin sellaisen hankintaa pohditaan. Ne sijaitsevat lähes yksinomaan maaseudulla puiden katveessa ja mielellään järven tai meren rannalla. Aurinko paistaa pisimpään etelään viettävillä tonteilla ja läntiset rinteet ovat auringonlaskun ihailijoiden unelmapaikkoja. Moni ostaja niitä tavoittelee, mikä näkyy myös hinnoissa.

Ihminen on osa luomakuntaa

Kehittynyt teknologia ja monimuotoinen kulttuuri erottavat meidät muista eläinlajeista, mutta biologiaa ei voi kumota. Olemme edelleen osa sitä samaa luomakuntaa, jossa varhaiset esi-isät elelivät lajina muiden joukossa.

Oma kokemus ja lukuisat tutkimukset vahvistavat, että metsässä liikkuminen rentouttaa, vähentää stressiä ja auttaa palautumaan arjen haasteista. Kyselytutkimusten tulokset on vahvistettu mittauksilla, joissa rentoutuminen on todennettu stressihormoni kortisolin pitoisuuden ja sydämen sykkeen madaltumisena.

Koska yli puolet väestöstä asuu kaupungeissa, myös rajoitetun kaupunkiluonnon vaikutuksista on alettu ottaa entistä tarkemmin selvää.

Puiden lähellä kannattaa asua

Viime vuoden lopulla julkaistussa tieteellisessä artikkelissa verrattiin saksalaisen Leipzigin kaupungin asukkaille kirjoitettujen masennusreseptien lukumäärää siihen, miten paljon heidän kotinsa läheltä löytyi puita.

Tulokset osoittivat, että asukkaat käyttivät vähemmän masennuslääkkeitä, jos korkeintaan sadan metrin säteellä asunnosta kasvoi puita. Sen perusteella rohkenen tehdä johtopäätöksen, että kaupungissa puun istuttaminen kannattaa. Se tukee hyvinvointia. Mutta terveyshyödyn takeeksi puut pitää sijoittaa tarpeeksi lähelle koteja.

Kaupungin kaavoittajilla iso vastuu

Kaupungin julkisissa tiloissa ei voi noin vain istuttaa yhtään mitään. Siksi kaavoittajien ja kaupunkiympäristöstä vastaavien pitäisi huolehtia, että puita on tarpeeksi joka puolella kaupunkia.  Ihannetilanteessa asukkaat näkevät ne heti kotioven avattuaan.

Kaikesta ihmisen ja yhteiskunnan edistyksestä huolimatta luonto on lajinmukainen elinympäristömme. Sen vuoksi viihtyisä ja terveellinen kaupunki on vihreä.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Ikäystävällinen Turku on vihreä

Meitä varttuneita turkulaisia on joka päivä enemmän. Varsinais-Suomen liitto on arvioinut kehityksen jatkuvan. Pitkän aikavälin ennusteessa 85 vuotta täyttäneitä asukkaita on vuonna 2035 yhtä paljon kuin päivähoito- tai alakouluikäisiä. Tällä hetkellä lapsia on lähes kolminkertainen määrä 85-vuotiaisiin verrattuna.

Väestön nykyisen ja ennustetun ikärakenteen huomioon ottaen ei ole samantekevää, miten Turku suhtautuu varttuneisiin asukkaisiin.

Vihreä Turku

Tavoitteena on kaupunki, jossa kaikenikäisten palvelut toimivat. Tulossa oleva sosiaali- ja terveyden huollon uudistus siirtää sote-palvelut ja pelastustoimen valtion vastuulle, mutta siitä huolimatta kaupungille jää keskeisiä tehtäviä.

Ikäystävällinen Turku tukee monenlaisia musiikki- kuvataide- ja muita kulttuuritapahtumia, joista kaikenikäiset löytävät omansa.

Tapahtumajärjestäjiä kannustetaan tuottamaan tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen. Ennakkoluuloton eri-ikäisen kohtaaminen voi rikastuttaa kaikkia.

Kirjastot ovat perinteisesti olleet paikkoja, joissa on voinut tutustua muiden tekemiin tuotoksiin, kirjoihin, äänikirjoihin, digitallenteisiin ja elokuviin. Sinänsä hyvin toimivia kirjastoja kannattaisi kehittää tuottamaan myös palveluita, jotka kannustavat itse luomaan uutta: kirjoittamaan, piirtämään, valokuvaamaan, maalaamaan, lausumaan, ompelemaan, näyttelemään.

Aina ei voi onnistua

Käveleminen on ihmisen lajinmukainen tapa liikkua, mutta kaikilta se ei suju. Eri syistä liikuntarajoitteiset asukkaat pitää huomioida entistä huolellisemmin kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa.

Samppalinnan maauimala on verkkosivujen mukaan esteetön. Helppo pääsy on taattu pukuhuoneisiin, suihkuun, saunaan ja WC-tiloihin. Uimalassa on myös hissi, jolla siirtyä kerroksesta toiseen. Ihan pääoven vieressä on kaksi parkkipaikkaa.

Maauimalan peruskorjaus valmistui vuonna 2017. Työn jälki ansaitsee kiitosta, mutta suunnittelijoilta unohtui yksi oleellinen asia.

Miten päästä uimalaan, joka sijaitsee puistossa korkean mäen päällä? Ulko-ovelle tullakseen pitää kiivetä jyrkkä mäki. Kaikki eivät omin avuin kykene sitä nousemaan. Autottomia pääoven parkkipaikat eivät ole hyödytä. Taksilla pääsee, mutta se maksaa, jos ei ole kunnan taksilappuja. Aina ei ole.

Suunnittelun kömmähdykset vältettäisiin, jos mahdollisimman monenlaisia kaupunkilaisia kuultaisiin herkällä korvalla jo suunnitteluvaiheessa.

Vanhusneuvosto

Meidän varttuneiden turkulaisten pitkän elämän aikana kertynyttä tietoa, taitoa ja elämänkokemusta kannattaisi käyttää hyödyksi entistä useammin. Kuulluksi tulemista voisi vauhdittaa hyödyntämällä vanhusneuvostoa. Se vastaa kysymyksiin ja ottaa kantaa erityisesti ikäihmisiä koskeviin asioihin.

Vihreä ikäystävällinen Turku on vetovoimainen kaupunki.

 

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas 2021 Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

 

Vihreä rakentaminen on ennakoivaa hyvinvointipolitiikkaa

Varhaiset esi-isämme elivät vihreässä ympäristössä, viidakkoisissa metsissä ja savanneilla. Ravinnokseen he metsästivät ja keräsivät luonnon antimia. Maanviljelys ja karjanhoito sitoivat ihmiset paikoilleen runsas kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupungit alkoivat muodostua paria vuosituhatta myöhemmin.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi

Nykyisin yli puolet suomalaisista elää viimeisen teknologian ympäröimänä kaupungeissa, mutta kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luomakuntaa. Se ilmenee niin, että mielellämme rentoudumme liikkumalla ulkona luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Vihreä rauhoittaa myös sisätiloissa. Sen vuoksi julkisten rakennusten sisäseinät on monesti maalattu vihreän sävyillä.

Tiivis kaupunkirakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Tarvitaan vähemmän rakennusmaata, kunnallistekniikka tulee edullisemmaksi ja liikkumisen välimatkat lyhenevät. Kääntöpuolena ympäristön vihreä ja kattamaton maa-ala supistuu, vaikka vettä imevä maanpinta on tärkeää sadevesien imeytymiselle ja lähiluonnon monimuotoisuudelle.

Vihertehokkuus on tärkeää

Koska rakentamisen ja luonnon säilyttämisen yhteensovittaminen on haastavaa, käyttöön on otettu suunnittelua helpottava käsite, vihertehokkuus. Sen tavoitteena on varmistaa tontilla tietty kasvillisuuden määrää suhteessa rakennetun alueen pinta-alaan. Turun kaupunki on päättänyt vihertehokkuuden käyttämisestä uusissa asemakaavoissa, mutta päätös on vain suositus, josta voi perustelluista syistä poiketa.

Vihertehokkuuslaskelmien vastustajien pelkona on, että erityisesti keskikaupungin täydennysrakentaminen vaikeutuu, jos tontille ei enää mahdu lisää vihreyttä. Pelko on turhaa, koska perinteiset viheralueet voidaan korvata esimerkiksi viherkatoilla ja viherseinillä. Ne kuitenkin nostavat rakentamisen hintaa ja sen myötä asumiskustannuksia.

Kuluerästä tuotto-odotuksiin

Kaupunkiluonto ei kuitenkaan ole pelkkä kuluerä, vaikka se sellaiseksi mielletään. Luonnossa liikkumisen terveyttä ja hyvinvointia tukevalle vaikutukselle on laskettavissa euromääräinen arvo. Valmiita lukuja ei juuri ole, mutta terveystaloustieteen avulla ne ovat saatavissa.

Esimerkiksi lasketaan, miten paljon luonnossa liikkuminen vähentää lääkärissä käyntejä.  Kun tämä tiedetään, kerrotaan se yhden lääkärikäynnin hinnalla ja saadaan yksi osa hinta-arvioon luonnossa liikkumisen terveyshyödyistä. Vähentyneiden sairaspoissaolojen määrä on vastaavasti todennettavissa ja muutettavissa euroiksi.

Lasten lisääntyneiden allergioiden uskotaan johtuvan liian puhtaasta elinympäristöstä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaiten lapsia suojaa allergioilta varhainen kosketus eläimiin ja maaperään. Maaperästä on eristetty bakteereita, jotka koulivat lasten kehittyvää immuunijärjestelmää ja sen myötä allergioita ilmaantuu entistä harvemmin. Lasten sairauksien estyminen vähentää suoraan heidän sairaanhoitokulujaan sekä välillisesti myös vanhempien poissaoloja työstä. Näillekin voidaan antaa rahallinen arvo.

Kaupunkiluonto on hyvinvointipolitiikkaa

Meidän pitää kehittää välineitä viherrakentamisen positiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutuksien mittaamiseksi euroissa. Kun laskukaavat ovat olemassa, tulevissa hankkeissa voidaan verrata asuntorakentamisen kustannuksia ja viherrakentamisen välillisiä tuottoja. Ne syntyvät terveydenhuollon resurssien säästymisestä sekä työnteon tuottavuuden lisääntymisestä. Tulos voi yllättää. Pitkällä aikajänteellä vihreän kaupunkiympäristön terveys- ja hyvinvointihyödyt voivat kattaa tai jopa ylittää viherrakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Varttuneiden turkulaisten vihreä kaupunki

Kaupungissa asuvia, nuoria, koulutettuja naisia. Se on mielikuva vihreistä, mutta se ei ole koko totuus. Meitä vihreitä on kaiken ikäisiä. Jäin vuoden alusta eläkkeelle Helsingin yliopiston professorin tehtävästä, jossa tutkin ja opetin lääkkeiden käyttöä eläinlääketieteen opiskelijoille, tuleville kollegoille. Muualla vietetyistä työvuosista huolimatta kotini on aina ollut Turussa.

Turun vihreiden tavoitteena on kaupunki, joka huolehtii jokaisen hyvinvoinnista. Tulossa oleva sosiaali- ja terveyden huollon uudistus siirtää sote-palvelut valtion hoidettavaksi, mutta siitä huolimatta kaupungille jää monia tärkeitä vastuita asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Kaupungin tarjoamien asumispalveluiden, kotiin annettavien palveluiden ja yleisen palveluohjauksen tulee olla helposti saavutettavissa huolimatta siitä, asuuko keskustassa vai lähiössä. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta jokaisen on saatava tarvitsemansa apu ja hoiva.

Koska yhteistyö lisää toiminnan vaikuttavuutta, osa kaupungin kontolla olevista tehtävistä kannattaisi järjestää yhdessä järjestöjen, seurakuntien, yritysten ja muiden paikallisten osaajien kanssa. Järjestäjästä huolimatta kaikessa toiminnassa on tarpeen painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Inhimillisten syiden lisäksi ne ovat myös taloudellisesti kestäviä valintoja.

Nykyaikainen teknologia mahdollistaa monet palvelut verkossa ja etäyhteyden välityksellä. Niiden kehitys on ollut nopeaa. Sen vuoksi kaikki eivät ehkä ole halunneet tai osanneet pysyä edistyksen mukana ja silloin on vaara syrjäytyä. Vihreässä Turussa yhteiskunnan digitaalisiin haasteisiin vastataan tarjoamalla neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja monipuolista apua sähköisten palvelujen käyttämiseen. Sen lisäksi varmistetaan, että palveluiden fyysinen vaihtoehto on aina olemassa.

Kaikenikäisten vihreä Turku tukee monenlaisia musiikki- kuvataide- ja muita kulttuuritapahtumia, jotta jokainen löytää niistä omansa. Tapahtumajärjestäjiä kannustetaan tuottamaan tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus sukupolvet ylittävään yhteisöllisyyteen. Ennakkoluuloton eri-ikäisen kohtaaminen voi osoittautua kaikkia osapuolia rikastuttavaksi kokemukseksi.

Luonnon läheisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia. Lähiluonto kuuluu kaikille ja parhaiten se toteutuu kaupungin tekemällä kaavoituksella. Käytännössä jokaisen turkulaisen pitäisi päästä vaivatta kotiovelta viheralueelle, puistoon, niitylle, kaupunkimetsään tai ainakin ison vihreän puun siimekseen. Kirjoitan aiheesta enemmän täällä.

Vihreä kaupunki pitää huolta eläinasukkaista olivat ne lemmikkejä tai luonnoneläimiä. Tarjolla on lähes parikymmentä koirapuistoa, joissa viihtyvät sekä ihmiset että koirat. Onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuus lisääntyy sekä koirissa että omistajissa yhteisen leikin melskeessä.

Luonnoneläinten elinehtojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilymiseksi. Sen vuoksi Turku on ryhtynyt tekemään monimuotoisuusohjelmaa eli Lumoa. Siihen sisältyvät muun muassa viherkäytävät tai vihersillat, jotka helpottavat eläinten siirtymistä viheralueelta toiselle.

Kaiken kaupungin toiminnan pitää perustua kestävään taloudenpitoon ja avoimeen päätöksentekoon. Avoimuuden on toimittava molempiin suuntiin. Asukkaiden pitää saada tietoa kaupungin päätöksistä taustoineen, mutta myös asukkaita pitää kuulla ja heidän mielipiteensä huomioida päätöksiä tehtäessä.

Vihreiden Turku on hyvä paikka asua ja elää. Nuorille ja meille varttuneille.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas 2021 Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Keskusta ja lähiöt yhdessä tekevät kaupungin

Turku on eurooppalaisessa mittakaavassa keskikokoinen kaupunki. Keskustassa melkein kaikki tarpeellinen on vartin kävelymatkan päässä. Samassa ajassa pyörällä ehtii lähimpiin lähiöihin ja julkisilla kulkuvälineillä sekä omalla autolla tavoittaa myös kaukaisemmat kaupunkialueet.

Turun ensimmäinen lähiö, Patterinhaka, rakennettiin 1950-luvulla lähelle satamaa. Alueella oli tuolloin runsaasti työpaikkoja, mutta ei työntekijöille sopivia asuntoja.

Satamatyöläisten asumisen arkea helpottamaan Patterinhakaan luotiin myös peruspalveluita, ainakin ostoskeskus, neuvola ja lastentarha. Kirjastoauto porhalsi pari kertaa viikossa tuomaan hengen ravintoa. Liikenneyhteydet olivat hyviä, joten liikkuminen sujui vaivatta.

Patterinhaan jälkeen lähiöitä on rakennettu lisää. Tähän päivään mennessä niitä on kertynyt kolmisenkymmentä. Suuri osa turkulaisista asuu lähiöissä.

Lähiöasukkaita on monenlaisia ja heillä on erilaiset odotukset hyvälle asuinympäristölle. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on huomioida niitä tasapuolisesti. Yrityksestä huolimatta yhteiskunnassa pikkuhiljaa tapahtunut kehitys on alkanut tulla näkyväksi myös Turussa: asuinalueet ovat eriytyneet sosiaalisesti.

Kaupunkistrategiansa mukaan (voit lukea sen täältä) Turku haluaa vähentää asukkaiden eriarvoisuutta kiinnittämällä huomiota aktiiviseen lähiöpolitiikkaan.

Käytännössä monet kaupunkisuunnittelun lähiöpäätökset kohdistuvat alueen asuntokannan hahmottamiseen.  Halutaan turvata riittävä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta, josta jokainen tarvitsija löytää itselleen sopivan. Monimuotoinen asuntotuotanto ei kuitenkaan yksinään takaa tasapuolista kaupunkikehitystä.

Asukkaiden hyvään elämään tarvitaan jotain muuta. Ihannetilanteessa asuinalueelta löytyisi peruspalveluiden lisäksi mahdollisuus varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen. Kirjastot tarjoaisivat tilan monikulttuuriseen kohtaamiseen sekä muiden erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen.

Harrastus- ja nuorisotilat ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten viihtymisen takaamiseksi ja mahdollisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Liikuntapaikat eivät tarkoita pelkkiä perinteisiä urheilukenttiä ja -halleja vaan skeittiparkkeja, parkhour-puistoja sekä mahdollisuutta vaikka skuuttaukseen. Kannattaisi kysyä paikallisilta nuorilta itseltään, mitä he toivovat lähiympäristöltään.

Jokaisella asuinalueella ei voi olla kaikkea, joten alueiden välisen liikkumisen pitäisi tapahtua sujuvasti. Julkisen liikenteen ja oman auton lisäksi kaupunginosasta toiseen pitäisi päästä helposti polkemalla. Pyöräteiden ei soisi olevan pelkkiä asfalttiliuskoja katujen laidoilla vaan ne kannattaisi ympäröidä viherkaistoilla, joiden puut ja pensaat ilahduttaisivat yhtäläisesti pyöräilijöitä ja autoilijoita. Samalla ne vaimentaisivat autoliikenteen aiheuttamia ilmavirtoja ja melua.

Kaupunkistrategian tavoitteena on vetovoimainen Turku. Se tarkoittaa kaupunkia, jossa keskustaa ja lähiöitä kehitetään yhdenvertaisesti.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokas Turussa. Tämä kirjoitus on osa vaalikampanjaani.

Ihmisen lyhyt luonnonhistoria

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Kaikesta väestöstä jo yli puolet asuu kaupunkialueella, myös Suomessa. SYKE (Suomen ympäristökeskus) ennustaa, että suuntaus vain jatkuu. Koronapandemiasta johtuva etätöiden tekeminen vapaa-ajanasunnoilla ei merkittävästi vaikuta tilanteeseen.

Kaupungissa asumisen historia on kovin lyhyt, jos sitä vertaa ihmisen omaan kehitykseen osana luontoa. Alkuhistoriansa aikana lajimme vietti liikkuvaa elämää, jolloin ravinto saatiin keräämällä ja saalistamalla. Tuolloin metsien tai alavien maiden vihreä luonto ympäröi varhaisia esi-isiämme koko elinajan.

Paikoilleen asettuminen tapahtui maatalouden alkaessa muotoutua noin kymmenentuhatta vuotta sitten. Ensimmäiset kaupunkitaajamat syntyivät sen jälkeen.

Vaikka nykyisin elämme kivisissä kaupungeissa viimeisen teknologian ympäröimänä, kehityshistoriamme vuoksi olemme edelleen osa luontoa. Se on syy, miksi rentoudumme liikkumalla luonnossa, lajimme alkuperäisessä elinympäristössä. Myös pelkällä vihreällä värillä on meihin rauhoittava vaikutus. Siksi sairaaloiden ja julkisten rakennusten sisäseinät on usein maalattu vihreän sävyillä.

Myös ihmisen biologia on peräisin ajoilta, jolloin esi-isämme elivät tiiviissä kosketuksessa maapohjaan. Sen myötä heidän elimistönsä sopeutui siihen, että ympärillä oli jatkuvasti paljon muun muassa bakteereita. Elimistö kehitti niitä vastaan tehokkaan puolustuksen, immuunijärjestelmän.

Meidän aikanamme lasten allergiat ovat yleistyneet. Yhdeksi syyksi epäillään liian puhdasta elinpiiriä. Ikivanha puolustusjärjestelmämme on edelleen virittynyt kierroksille, joilla se kävi kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Jos tiivistä kosketusta maaperään ei ole, lasten kehittyvä immuunipuolustus etsii uusia toimintakohteita, jotka voivat olla esimerkiksi kasvien siitepölyä tai ruoka-aineita.

Tutkimustieto on paljastanut, että juuri tietyt maabakteerit koulivat lasten kypsyvää puolustusjärjestelmää. Sen vuoksi on välttämätöntä, että lasten puolustusjärjestelmä pääsee varhaiseen kosketukseen maaperän bakteereiden kanssa.

Kun rakennamme kaupunkeja, meidän pitää tiedostaa, että olemme osa luontoa ja tarvitsemme sitä päivittäin. Tiivis yhdyskunta on usein kaupunkirakenteen tavoitteena, koska siten rakennusmaa saadaan tehokkaaseen käyttöön, vesi- ja viemäriverkostot ovat edullisempia ja liikkumisen välimatkat lyhenevät.

Kaupunkisuunnittelun pitää tarjota jokaiselle asukkaalle mahdollisuus kävellä kotiovelta viheralueelle. Kaupunkiluontoa vastustetaan kustannusten vuoksi. Joko viheralueen muodostaminen ja ylläpitäminen aiheuttavat kuluja tai kyseinen alue on pois tuottoisalta rakentamiselta. Mutta vastahanka on lyhytnäköistä.

Jos arvioimme, miten monta sairaspoissaoloa kaupunkiluonnossa liikkuminen estää, saadaan vihreälle kaupunkitilalle laskennallista euromääräistä tuottoa. Myös allergialta säästyneet lapset vähentävät sairaanhoidon kuluja. Kaupunkien viheralueet eivät ole pelkkiä kuluja. Ne lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja sen myötä alueen houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

PS Olen vihreiden kuntavaaliehdokkaana Turussa. Tämä kirjoitus liittyy vaalikampanjaani.

Kodissani asuu chilivaras

Chilini kaksi ensimmäistä palkoa, jotka kuvan ottamisen jälkeen katosivat eri öinä.

Chilini kaksi ensimmäistä palkoa..

    Pari kuukautta sitten hankin ensimmäisen chilikasvini valmiina taimena asianharrastajien kaupasta. Chilini on aji cristal -lajiketta, jonka tulisuus on kohtalainen. Kasvavien palkojen vihreä väri muuttuu oranssin kautta punaiseksi palon kypsyessä. Niitä voi syödä vihreinä, mutta tulisuus on kehittynyt täyteen puhtiin vasta punaisissa yksilöissä.

    Chilejä pidetään jonkin verran konstikkaina kasvatteina. Tavallinen kukkamulta ei kelpaa, vaan kasvualustan pitää olla turvepitoisempaa. Onneksi löysin supermarketista pussin yrttimultaa, joka tuntuu soveltuvan melko hyvin.

    Sopiva kastelu ja lannoitus juuri oikealla typen, fosforin ja kaliumin suhteella on oleellista onnistuneen sadon takaamiseksi. Tavallisella kaupan yrttilannoitteella pääsee kuitenkin melko lähelle kivennäisten ihannemäärää.

Chilikasvin katkennut latva kissan otteessa.

Chilikasvin katkennut latva kissan otteessa.

    Meksikosta peräisin olevat chilikasvit vaativat valoisan ja aurinkoisen ympäristön. Hyvissä oloissa ne kasvavat nopeasti, mutta pienelläkin kasvilla on jo valtavat juuret. Sen vuoksi ne pitää istuttaa suuriin ruukkuihin. Taimikauppias antoi ohjeen, että pistä suoraan ämpäriin.

    Taimeni elämä jatkui hyvissä merkeissä. Hentoinen vesa voimistui, haaroittui, kukki ja palkoja alkoi kehittyä oksanhankoihin ja lehtihaaroihin yllättävän reippaaseen tahtiin.

    Sitten tapahtui kummia. Yhtenä yönä toinen isokokoisimmista, väriltään vielä vihreistä paloista katosi. En ollut uskoa aistejani. Kerrostaloasunnossa ei ollut käynyt ulkopuolisia. Epäilin todellisuudentajuani, mutta tilanne pysyi samana. Suurin palko puuttui.

    Parin yön kuluttua hävisi toiseksi suurin. Kertasin mielessäni edesmenneen äitini muistisairauden ensioireita. Kääntelin kasvia puolelta toiselle, mutta totta se oli. Ensimmäiset suuret, kiiltävät palot olivat molemmat poissa.

Kissa kantaa chilin palkoa. Varresta on kiva pitää kiinni.

Kissa kantaa chilin palkoa. Varresta on kiva pitää kiinni.

    Jonkin päivän kuluttua chilin öinen vainohenki katkaisi latvan. Chilikasvit voivat olla tarkkoja kasvuolosuhteista, mutta raakojen palkojen poimiminen ja latvan puuttuminen eivät tunnu haittaavan. Latvahaaran pituuskasvu tietysti tyssäsi, mutta muut oksat lykkäävät pituutta, kukkivat ja pukkaavat pieniä palkojen alkuja.

    Sitten katosi seuraava suureksi venähtänyt palko, mutta se löytyi saman tien tuolin alta kanta pureksittuna. Aikaisemmista karkulaisista toinen löytyi etsinnän jälkeen kissojen lelukätköstä. Toisen katti itse kantoi esiin.

    Tietysti on mahdollista, että puuttuvat palot putosivat itsestään. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljasti kasvin lehdistä pieniä reikiä. En tiedä, ovatko ne syntyneet hampailla vai kynsillä, mutta joka tapauksessa ne ovat kissaeläimen aiheuttamia.

    Pentuina mirrit kävivät tasapuolisesti kaikkien huonekasvien kimppuun, mutta oppivat nopeasti, että vihreät houkutukset pitää jättää rauhaan. Sen vuoksi en huomannut tehdä erityisiä suojelusuunnitelmia uuden taimen varalle. Harmi.

Kissa itse teossa eli chilikasvin kimpussa.

Kissa itse teossa eli chilikasvin kimpussa.

    Chilivarkaudet ovat tapahtuneet öisin, joten en ole saanut katteja rysän päältä kiinni chilin palkoon tarttumisesta. Kissoja ei voi kieltää tai torua pitkän ajan päästä. Ne pitää saada kiinni itse teossa.

    Kerran osuin kohdalle, kun viiksiniekka pureksi lehtiä. Kielsin, mutta en tiedä, menikö viesti perille. Siksi jatkan chilivarasjahtia toivoen ristiriitaisesti, ettei kukaan hyökkää. Odotellessa murisen kotimaista elokuvaa mukaillen: kissat ovat yksiä saatanoita!